maanantai 11. kesäkuuta 2012

Iltalenkki

Pyöräily on jäänyt harmittavan vähiin tänä(kin) kesänä. Toki vielä on kesää jäljellä...


Kirkonkylän kioski. Tästä kioskista Neljänsuorakin laulaa.


Nyt kesäaikaan ei Taidekeskus Salmelan ohi taas viitsi polkea päivällä jos ei ole pakko. Nyt oli aika rauhallista...

Keskellä kuvaa näkyvä huvimaja oli keväällä veden ympäröimä.
Aika korkealla oli vedenpinta Pyhävedessä...

Päiväretki Repovedelle

Eilen oli pitkästä aikaa geokätköilypäivä. Lähdimme käymään yhdellä kätköllä, reilun 10 kilometrin päässä Virransalmen vanhalla sillalla. Kätkön löydyttyä kysyin miesväeltä, jatketaanko matkaa Voikoskelle (juu, siellä on se kaasutehdas). Niinpä kävimme etsimässä toisenkin sillalla olevan kätkön. Ja kun sinne asti kerta lähdettiin (meiltä on Voikoskelle matkaa n. 24 km) niin jatkettiin vielä eteenpäin, Vuohijärvelle, jossa käytiin kaupassa ostamassa vähän evästä. Menomatkalla käytiin loggaamassa vielä kolmas geokätkö Hillosensalmella.

Kaupassakäynnin jälkeen seuraava pysähdys oli Elvingin torni. Olen monen monta kertaa ajanut risteyksen ohi, mutta nyt näin tornin ensimmäistä kertaa. Ja kannatti poiketa :). Torni on muurattu sementtitiilistä ja siitä tuli heti mieleen linnan torni, mitä elokuvissa näkee.

Elvingin torni.
Yli 20 metrisen tornin huipulle päästäkseen täytyy kavuta ylös noin 80 rappusta.

Siellä se auto on, 20 metriä alempana...
Tuolta tietä pitkin tultiin. Taitaa olla Vuohijärvi kun tuolla siintää.

Ja Repovedelle päin.
Jos sattuu ajelemaan Kouvolan suunnalla (Valkeala kuuluu nykyään Kouvolaan) niin kannattaa poiketa Elvingin tornilla. Kesäaikaan se on auki viikonloppuisin, mutta viikollakin pääsee toki tornin lähelle. Niin, ja täälläkin olisi ollut geokätkö, mutta kun kotoa lähtiessä en arvannut että tehdäänkin vähän pidempi reissu, muuten olisin tarkistanut netistä että missä kätkö sijaitsee...

Seuraava pysähdyspaikka oli Lapinsalmen parkkipaikka Repoveden kansallispuistossa. Poikien hoitotäti kävi siellä pari viikkoa sitten, ja siitä asti pojat ovat puhuneet että haluavat nähdä sen riippusillan. No nyt näkivät ja kokivat :).

Kohti riippusiltaa. Parkkipaikalta on sillalle noin
kilometrin matka.
Riippusillalla.
Riippusilta nuotiopaikalta katsottuna.
Nuotiopaikalla oli jonkin verran porukkaa. Pari telttaakin siinä oli pystytettynä. Meidän onneksemme katoksessa oli valmiiksi tulet, niin päästiin aika pian käristämään eväsmakkarat. Samalla seurailtiin muutamaa "miekanheiluttajaa", pikaisen googlauksen perusteella ne taisivat olla Haidong Gumdon harrastajia. Sivukorvalla kuulin kun yksi heistä selitti jollekin naiselle, että ovat ottamassa luonnossa kuvia kun heillä oli korealainen vieras, kun Suomen ja Korean luonnot ovat niin erilaisia. No epäilemättä on :).
Siellä ne on, laiturilla...
Eli tulipahan käytyä nyt peräti toisen kerran Repovedellä :). Tarkoitus on kyllä tehdä sinne ihan kunnon reissu, tämä oli nyt tämmöinen lastenretki. Ja tietysti kaikki mahdolliset geokätköt sitten etsitään samalla, mitkä sattuu sopivasti reitille.

Repoveden kansallispuistohan sijaitsee osittain Mäntyharjun alueella. Tänä kesänä käynnistyy hanke, jonka tarkoituksena on tehdä Mäntyharjusta Repoveden pohjoinen portti. Käytännössä voisin lähteä kotipihasta kävelemään ja päästä retkeilyreittiä pitkin vaikka sinne Lapinsalmelle, sillä ne merkityt reitit lähtevät tuolta 1,5 kilometrin päästä Urheilupuistosta. Siinä olisikin sopiva parin päivän vaellus, kun tilaisi sitten kotiin päin paluukyydin :)...

lauantai 12. toukokuuta 2012

Vauhtipunnerrus kahdella kahvakuulalla

Huh, nyt olen toipunut sen verran viime viikonlopusta että siitä kärsii jo kirjoittaa tännekin ;). Ei vaan, rankkaahan se oli ja vieläkin on mustelmia jaloissa ja käsivarsissa, mutta yllättävän nopeasti tuommoisesta "rääkistä" palautui. Kirjoitan kahvakuula ohjaajakouluksesta tarkemman raportin lähipäivinä.

Perjantaina tein ensimmäisen kuulatreenin koulutuksen jälkeen. Torstaina kävin kyllä salilla mutta pidin näppini irti uusista kisamallin kuulista, joita salille oli ilmestynyt ilahduttava määrä. Varmistin tämän pidättäytymisen sillä etten ottanut rannesuojia mukaan...Kahvakuulien sijaan tein soututreenin, fysioterapeutti suositteli sisäsoutua. Kolmen kilometrin kohdalla lopetin, kun selässä alkoi tuntua epämiellyttävältä. No, pikkuhiljaa lisään matkaa, soutaminen on kuitenkin sellaista toistuvaa liikettä mitä ei tule muuten tehtyä. Perjantain treeniin sisällytin high pullit sekä vauhtipunnerrukset kahdella 8kiloisella. Koulutuksessa kokeilin ekaa kertaa kahta kuulaa, sehän olikin yllättävän helppoa - toki tekniikkaa täytyy treenata paljon mutta en jättänyt sormiani kertaakaan kahvojen väliin, se on jo hyvä alku.

Eilen lähdettiin ensimmäisen kerran koko perheen voimin etsimään geokätköä. Etenkin 5v esikoinen oli innoissaan "aarteenetsinnästä". Harmi vaan ettei sitä kätköä löytynyt... Kyseessä oli mysteerikätkö, saattaa olla että ratkaisin sen arvoituksen vähän pieleen eli koordinaatit eivät olleet oikein. Sitä täytyy joku toinen kerta tutkia tarkemmin. Se kätkö kun on tästä meiltä alle puolen kilometrin päässä... Tänään kävimme iltalenkillä rautatieaseman kautta, sieltä sain sitten sen ensimmäisen löydetyn geokätkön. Ihmeen hiljainen oli asemanseutu, johtunee viileähköstä säästä ja siitä ettei kesäravintola Kurkiniemi ole vielä auki.

Ainiin. Keskiviikkona kävin ostamassa itselleni vihdoin ja viimein ne juoksuhousut. Voi miten hyvältä ne tuntuu jalassa! Craftin caprimittaiset pökät, mustaa ja aniliininpunaista. Ne on ihkut.

perjantai 4. toukokuuta 2012

Viikonloppu kahvakuulaa

Aamulla lähden kohti Lahtea. Viikonloppu menee kahvakuulan merkeissä ja huomenillalla on luvassa hyvää seuraa ja paljussa loikoilua ystävän luona :). Palataan ensi viikolla asiaan...

keskiviikko 25. huhtikuuta 2012

Reilu viikko...

... aikaa siihen kun pitäisi olla kunnossa. Siis saada taas tämä hiekkapaperi pois kurkusta ja olo muutenkin normaaliksi. Toukokuun ekana viikonloppuna on nimittäin Lahdessa Spartanin kahvakuula ohjaajakoulutus. Vähän hirvittää että miten kaksi päivää jaksaa mutta eiköhän se siitä. Kai minulla on "ihan normaali kunto" tai jotain, niinkuin koulutuksen kuvauksessa sanottiin. Ja kun koulutus on kaksipäiväinen, olen sopinut meneväni ystäväni luo yöksi. Kivaa :). Ei olla moneen vuoteen oltu kuin satunnaisesti yhteydessä (paitsi nyt viimeisen pari vuotta vähän enemmän, mutta enimmäiseen Facebookin kautta - säälittävää?), johan se onkin aika viettää tyttöjen iltaa. Sattui "sopivasti" että hänen miehellään on yötöitä, saadaan höpötellä ihan kaikessa rauhassa ;).

Ja tänään lankesin. Kun näin, niin oli pakko ostaa. Siis ihan pak-ko. En voinut estää itseäni. Ja join siitä iltateeni. Oli hyvää, ehkä parempaa kuin mistään muusta mukista.
Primadonnan hevonen. Kuva lainattu Iittalan verkkokaupasta.
Siis kesän 2012 sesonkimuki. Pelasin varman päälle ja ostin sen heti kun näin, ettei käy samalla tavalla kuin Ruusutarha-mukin kanssa (kesän 2010 sesonki). Onneksi sain sen sitten huuto.netin kautta itselleni. Joo-o, yhdenlainen hulluus tämäkin... Onpahan ainakin mukeja kun tulee vieraita, vaikka muut astiat loppuisi kesken :D.

lauantai 14. huhtikuuta 2012

Hölkkähehkutus

Unohdin tämän eilisestä yöllisestä postauksesta. Eli torstaina kävin tekemässä kävely-hölkkälenkin. Suunnittelin hölkkääväni taas muutaman pätkän, ehkä noin puolet 3 km:n lenkistä. Minullahan on ollut ongelmia penikoiden kanssa, enkä talvellakaan ole hölkkäillyt juuri yhtään sopivien kenkien puuttuessa (kun ne talvijuoksulenkkarit on kaikkea muuta kuin pitävät lumella). Viime viikolla kävin tekemässä reilun 4 km:n lenkin asvaltilla, ja hölkkäily tuntui tosi inhottavalta jaloissa. Niin nytkin, ekalla hölkkäpätkällä. Seuraavalla tajusin edetä vähän hitaammin, ja tadaa, penikoihin ei koskenutkaan! Kolmannelle hölkkäpätkälle läksin kun edessä näkyi se tämän 3 km:n lenkin iso ylämäki. Ja hitto vieköön, sillä sopivalla vauhdilla jaksoin sen mäen päälle (kartasta mittasin että nousua on n. 400 metriä), ja vielä mäen allekin, ja ihan kotipihaan asti, yhteensä 1,2 km! Juu, eihän tuo nyt ole matka eikä mikään jos vaikka maratoniin vertaa mutta minulle se on. Että tuntui hyvältä. Tämä antoi uutta intoa jatkaa sitä kävely-hölkkä-yhdistelmää, hiljaa siis hyvä tulee ja ehkä jossain vaiheessa jaksan pidemmän matkan reippaammalla vauhdilla. Olisiko se syyskuussa Veisto-hölkässä, se 6 km ihan oikeasti hölkäten :)...

Sisäsoutua ja rokettirollia

Tänään perjantaiaamuna pakkasin lapset ja treenisysteemit autoon, vein lapset kerhoon ja meinasin mennä urheiluseuran kahvakuulatunnille (samaiselle missä kävin kaksi viikkoa sitten), mutta muutinkin suunnitelmaa viime hetkellä ja kurvasin salille. Onneksi siellä ei ollut muita (mitä, minäkö epäsosiaalinen?) eli sain tehdä ihan kaikessa rauhassa omia juttujani. Spinning"salin" puolelta löytyi soitin ja sinne Metallican levy. Luulisi sen avulla siis kuulan nousevan... No, nousihan se, mutta se työntö on vaan minulle se hankala juttu. Jostain pitäisi saada sitä räväkkyyttä ja nopeutta lisää, mutta minkäs teet kun on luonnostaan loivaliikkeinen. Tyydyin siis heilautuksiin ja vauhtipunnerruksiin.

Kuulatreenin jälkeen keräsin rohkeuteni ja päätin kokeilla soutulaitetta. Mikäs siinä, mukavasti lähti rullaamaan ja matkakin joutui oikein sukkelaan, vaikka maisemat pysyivätkin samana. 1000 metriä tuli täyteen ja koska siinä vaiheessa ei tuntunut ollenkaan siltä että olisin malttanut lopettaa, päätin saada mittariin 2000 metriä. Ja sehän tuli. Sisäsoutuhan on ihan hemmetin hauskaa! Seuraavan kerran otan ihan taatusti uusiksi.

Illan kohokohta oli tietysti Voice of Finland. Meidän perheen suosikki on ehdottomasti Mikko Herranen. Herranen aika sentään millaista tykitystä tämäniltainen Pretender oli! Ai-van käsittämätöntä menoa. Hyvä että 5v tuleva rokkari pysyi sohvalla kun oli niin fiiliksissä. Ja arvaatte varmaan senkin, miten täällä kirottiin Michaelin antamia pisteitä, joilla siis ratkesi se että Saara Aalto pääsi finaaliin. Tästä ei sen enempää, etten puhu ohi suuni ja saa syytettä... jostain. Mutta se on varmaa että kun Mikko Herranen on jossain täällä päin keikalla, niin minä olen siellä. Pakko päästä kuulemaan livenä! Eikä onneksi tarvitse ensi perjantaina tehdä sitä valintaa, että katsotaanko VoF:n finaali vaiko maikkarilta Maajussille morsian. Juu, tuo jälkimmäinen, siitä huolimatta että Mikko Sipola pääsikin finaaliin. Sen esityksen voi katsoa sitten jälkikäteen netistä...

sunnuntai 1. huhtikuuta 2012

Viikon liikuntasaldo: 10 tuntia.

Eikä muuten ole aprillia ;).

Olin siis eilen lauantaina Tampereella, Varalan Urheiluopistolla oli Svolin järjestämä ohjaajien ideapäivä. Lähdin aamulla kuudelta ajelemaan ja olin perillä ihan vähän ennen kymmentä. Tottakai Lahden kohdilla alkoi sataa lunta, ja kaikki kesäsunnuntaiajelijat olivat lähteneet liikenteeseen... Vähän otti päähän kun tuli niin kiire ensimmäiselle tunnille, kun kaiken lisäksi parkkipaikat olivat tosi tiukassa siinä opiston pihalla. Jätin auton sitten semmoiseen paikkaan eli kadun varteen, ja olin jo ihan varma että se käsketään vielä siirtää siitä... En muuten olisi löytänyt perille ilman navigaattoria, niin monen mutkan takana Urheiluopisto oli. Siinä olisi perinteisen paperikartan kanssa ollut jo kartturillakin tekemistä...

Ensimmäinen tunti oli siis SH'BAM, Les Mills-konseptin tunti. Tämä ei oikein sytyttänyt minua, vähän vierastin sitä kun ohjaaja koko ajan "huusi" mikkiin ja musiikki oli aika yksitoikkoiseksi miksattua jumputusta, siis kaikki kuulosti melkein samalta. Ja tässä oli aika paljon hyppyjä, tuntui myös että askeleet oli hyvin samanlaisia kaikissa biiseissä. Zumba on enemmän mun juttu ;).



Seuraava tunti oli sitten astangajoogaa. Olen käynyt joskus vuosi sitten muutaman kerran joogatunnilla, mutta se oli sellaista aika leppoisaa ja enemmän rentouttavaa. Eilinen jooga oli kyllä kaikkea muuta, siis äärimmäisen tehokasta ja sai keskittyä ihan tosissaan että sai pidettyä asennot - tai asanat - tarpeeksi kauan. Huh. Jooga (vaikka se astangakin) olisi kyllä ihanaa kun pääsisi vaikka kerran viikossa käymään. Kehon hallinta varmasti paranisi paljon.

Kuva täältä.
Lounastunnin käytin huilailuun, söin vähän eväitäni ja menin jo saliin odottamaan kolmatta tuntia, joka oli Shape up eli muokkaus. Tällä tunnilla keskityttiin erityisesti keskivartaloon eli syviin vatsa- ja selkälihaksiin. Ihan kaikkea en pystynyt enkä enää jaksanut tehdä, mutta sitkeästi jumppailin koko tunnin. Ohjaajan tyyli oli kyllä kannustava mutta toivon etten itse kuulosta samalta ;).

Neljäs tunti oli Iloa elämään-jumppa eli ensi kesän kesäjumppa, joka meidänkin seuralla on sitten varmaan ainakin osan kesää käytössä puistojumpassa. Perusjumppaa kuminauhan kanssa, aika paljon kyykkyjä. Tämä tunti kyllä kärsi siitä että se oli päivän viimeinen, osa lähti kesken tunnin pois (joku oli varmaan vielä väsyneempi kuin minä, muutama istuskeli salin laidalla) ja minäkin kävin vessassa kesken askelkyykkyjen...

Päivän päätteksi olisi ollut vielä venyttely ja rentoutus, mutta minä lähdin kesäjumpan jälkeen kotiin päin että vältin sen ruuhkan (ne tiet, jotka Varalaan vievät, ovat aivan älyttömän kapeita ja mutkaisia!) ja olin vielä valoisan aikaan kotona.

Kiva päivä, mutta ei tuommoisia kauhean usein jaksaisi :).

Tänään tosiaan sitten viikon päätteeksi zumbaa. Pari uutta biisiä otin mukaan, uuden reggaetonin sekä rokkia sykkeen nostoon. We're gonna win!

torstai 29. maaliskuuta 2012

Kaikki muutos on pahasta.

Näin sanoi Miika Nousiainen usempaan otteeseen eilen Nelosella Hyvät ja huonot uutiset-ohjelmassa. Olen samaa mieltä, ainakin tämän Bloggerin uudistuksen kanssa. Otin käyttöön uusitun Bloggerin, tämä on aihan outo... No, kaikkeen tottuu, eiköhän tähänkin. Ajan kanssa, ajan kanssa...

keskiviikko 28. maaliskuuta 2012

Hyvä reeni, parempi mieli.

Tänään pakkasin muksut ja kahvakuulan autoon ja hurautin salille. Edellisestä kahvakuulailukerrasta on luvattoman pitkä aika... Alkuun kävelin juoksumatolla reilun kilometrin, sitten huhkin kasikiloisen kanssa vähän alle puolituntia (yhdessä välissä kerättiin salin lattialle levinneet pähkinät ja rusinat takaisin kuppiin...) ja loppuun tein vielä pienen vatsalihastreenin lattialla, sen päälle pienet venyttelyt. Olipa hyvä mieli sen jälkeen :).

Jaa niin miten pääsin keskellä päivää salille? No kun olen sairaslomalla. Oikea hartia kipeytyi taas, ja tuossa lapaluun oikealla puolella oli niin kipeä kohta, että rintsikoitten olkainkin painoi liikaa. Lääkäri totesi, että siinä on lihaksen kiinnittymiskohta ja se on tulehtunut. Ja määräys syödä viikon kuuri Burana-Sirdalud-yhdistelmää. Onneksi ei ihan viikkoa tarvinnut kolme kertaa päivässä moisia nappeja ottaa (Sirdalud väsyttää mahottomasti - no, senkin kolmiolääke), vaan huomasin eilen ilokseni ettei se tulehtunut kohta enää ole kipeä. Taidan tämän viikon pitää vielä Buranan mukana ruokavaliossa mutta Sirdaludid saa jäädä pakettiin, vastaisuuden varalle... Ja kun kysyin lääkäriltä, pitääkö nyt liikuntaa rajoittaa sen tulehduksen takia, niin ei kuulemma tarvinnut. Eikä se tosiaan tuntunut hullummaksi muuttuvan, päin vastoin.

Salirehkimisen jälkeen herkuteltiin nokkosletuilla.


Ja jälkikasvulle maistui, oli kuulemma hyviä nokkoslettuja :). Ostin lauantaina Uutelan yritystalon avajaisista Aten Marja-Aitan myymälästä virtasalmelaisia lettujauhoja. Vinkki 5-tien kulkijoille ja Mikkeliin mänijöille, kannattaa poiketa :). Aukioloajatkin on aika kivat, arkisin iltakahdeksaan ja lauantainakin kuuteen.

Kuopukselle lettuja hillolla ja maitoa Muumi-lasista.
 Palataan vielä kuvien muodossa synttäripäivääni. Hemmottelin itseäni vähän herkuilla... ja muistin taas, miksi teen niin harvoin muffinsseja - inhoan sitä taikinan lusikoimista vuokiin...

Suklaamuffinsseja. Oli muuten aika hyviä...

Tämän sain äidiltäni, jääkaappimagneetti :). Sitä en tiedä
mitä liikettä tuo possurouva noilla kuulilla tekee, mutta
aika hauska idea ;).

maanantai 19. maaliskuuta 2012

Happy Birthday to me...

Ai kauheeta, nyt sitä käydään jo neljättäkymmentä. Hui. Olo ei kuitenkaan ole oikeastaan sen aikuisempi, tai vanhempikaan, kuin vaikka eilen. Eikä rypyt tai harmaat hiukset lisääntyneet yön aikana.

Väkersin itseni kunniaksi tuplasatsin suklaamuffinsseja, joista tein gluteenittomia jotta työkaverikin voi huomenna herkutella ruokatunnilla :). Illan kruunasi Täydelliset naiset ja cashewpähkinäsuklaalevy. Ja sitten nukkumaan jotta jaksaa aamulla nousta pirteänä töihin.

Pääsiäisen aikaan on luvassa vähän enemmän vapaapäiviä kun pidän viime vuoden loput pekkasvapaat pois. Lupaan olla ahkerampi bloggaaja, viimeistään silloin.

Ja nyt peukut pystyyn että nuo tänään sataneet lumet lähtisivät äkkiä pois. Nyt on KEVÄT!

sunnuntai 26. helmikuuta 2012

Pumppia

Kävin äsken ekaa kertaa kokeilemassa pumppia. Kyseessä ei siis ollut Les Mills-BodyPump vaan Everfitin pumppitunti. Ja kivaahan se oli. Ja rankkaa. Voi olla että huomenna - ehkä myös ylihuomenna... - jalat (ja kädet ja persus ja...) saattaa olla vähän jumissa. Venyttelyt voisi olla kohtapuolin paikallaan. Se oli mukavaa, että kerrankin joku toinen sanoi mitä tehdään, ja itse sai keskittyä siihen tekemiseen.

Eilen käytiin koko perheen voimin hiihtämässä. Ei siinä kyllä edes hiki tullut, mutta tarkoitus olikin saada lapset suksille. Esikoinen sai ensimmäisen kerran monot jalkaansa ja hiihtäminen olikin heti helpompaa kuin viime talvena, kun hänellä oli ne kenkiin kiinnitettävät sukset. Ne kenkäkiinnitteiset on nyt kuopuksella, jolla eteneminen onnistui paremmin ilman sauvoja.

Toivon että lapsilla säilyy into liikkumiseen myös koulu- ja etenkin teini-iässä. Täytyy vaan yrittää itse parhaan mukaan kannustaa lapsia monipuolisesti eri liikuntaharrastusten pariin.

Ensi viikolla on sitten talviloma. Toivotaan hyviä ulkoilukelejä :).

maanantai 20. helmikuuta 2012

Viikon HeiaHeia-viesti

Maanantaisin saan sähköpostiini yhteenvedon edellisen viikon HeiaHeia-merkkauksista. Viestin tarpeellisuus on vähän niin ja näin, kaikenmaailman mainosviestejä tulee muutenkin sähköpostilaatikkoon ihan riittävästi, mutta en vaan osaa jättää viestiä poiskaan. Tykkään kaikenlaisista tilastoista :)...

Viime viikon yhteenvedossa oli yksi aika huvittava juttu. Ensin "aktiivisimmat kaverisi"-otsikon alla lukee Ammi: 8 treeniä. Kohokohtana "Pyöräily 12.0 km,  40 min", joka keräsi 2 kannustusta ja seuraavalla rivillä "Kavereitasi, joita voisit tsempata taas liikkeelle:" Ammi: 8 treeniä viime viikolla, keskimäärin 8.25 treeniä viikossa. Alahan Ammi siis liikkua enemmän :D.

keskiviikko 15. helmikuuta 2012

Pitkä kävelylenkki

Tänään kävin tekemässä pitkän kävelylenkin, melkein puolitoista tuntia. Mun mittakaavalla se on pitkä, normaalisti kun käyn heittämässä sen noin neljän kilsan lenkin. Tämänpäiväinen oli melkein tuplasti sen pituinen. Ihana ilma, vähän sateli välillä lunta, muutama aste pakkasta.

Minkä takia tuolla hiihtäjällä on lippahattu
päässä? Luulis paleltavan korvia, paitsi jos
se on semmoinen korvaläpällinen malli.
Siinä ne olisi, hyvät ladut, sen kun vaan menis ja hiihtäis.
Yhteensä siis vitosen lenkki. Toki pidempiäkin on...
Edit:// Ainiin, tervetuloa, sinä uusi lukija ;). Toivottavasti nyt ei kukaan häippäse minnekään, jospa tuo lukijamäärä olisi kohta vaikka 20 niin sitä voisi juhlistaa jotenkin pienellä tavalla...

Fysio- ja kuulaterapiaa

Viime torstaina kävin siellä fysioterapeutilla. Kuulin taas samat asiat jotka olen kuullut jo aikaisemminkin, sekä lääkärin että fysioterapeutin suusta, mutta jotain uuttakin tarttui tältä käynniltä mukaan - sain ohjeet muutamaan hyvään coreliikkeeseen joita tehdä jumppapallon kanssa, eli ryhdin korjaaminen ja rangan hoitaminen lähtee alaselästä ja syvistä lihaksista liikkeelle. Ja tämä fysioterapeutti piti kahvakuulan nostamista pelkästään positiivisena asiana :). Vuosi sitten kun fysiatri sanoi minulle ettei kenenkään pitäisi harrastaa kahvakuulailua eikä zumbaa, kun niissä menee selkä ja polvet... Varmasti meneekin, jos tekniikka on väärä.

Perjantain välipala - Subwayn suklaacookie ja teetä. Nam.
Ja perjantaina ajelin Mikkeliin, noutamaan uutta ystävääni. Se on pyöreä, vaaleanpunainen ja ihana! Se on siis se 8 kilon kisamallin kahvakuula :). Maanantaina raahasin kuulan kassissa mukaani salille, kävin käytännössä testaamassa sen suunnitelman eli kahvakuulatreeni kuntosalilla. Ensin kävelin juoksumatolla pari kilsaa, sen jälkeen otin kuulan käteen ja tein puolen tunnin treenin. Ensimmäiset minuutit meni kuulaan totutteluun (sillä 12 kg:n kisakuulalla olen tähän asti tehnyt heilautukset, muuten se on ollut vielä liian painava käsivaivojen takia) ja sitten kun pääsin vauhtiin, en olisi malttanut lopettaa. Mutta ei makiaa mahan täydeltä :)...

Mikä näistä ei kuulu joukkoon? Tarvii vissiin lähteä
pyyhekaupoille...
Oisko ideoita mihin sykemittarin kellon voisi laittaa
kuulatreenin ajaksi? Ihan kuin mulla olis patti selässä...
Ei, se on kello joka on kiinni sykevyössä.

tiistai 7. helmikuuta 2012

Lainahöyhenissä arpoo...

... osallistu :)!

Jumppaa ja lepoa

Se oli työterveyslääkärin määräys. Viime viikolla oikea hartia kipeytyi sen verran paljon että kävin ensin lääkärille valittamassa vaivojani ja sain lähetteen fysioterapiaan, ja pari päivää siitä kävin kinuamassa sairauslomaa. Hartiakipu siis johtunee rintarangan nikamalukoista, tätä menen torstaina hoidattamaan fysikaaliseen.

Niinpä eilen sitten jumppasin. Ensin käytiin tekemässä miehen kanssa 4 kilsan kävelylenkki - ai että miten leudolta tuo sää tuntui, melkein kuin kesä olis ollut! - ja sen jälkeen kaivoin kahvakuulat kaapista, taas reilun viikon tauon jälkeen.

Tämä kuva ei ole eiliseltä vaan viime syksyltä - yksi hyvä syy
odottaa kesää :)...

Ja nyt olisin ihan oikeasti vailla sitä kasikiloista kisamallin kuulaa. Taidan ostaa sen itselleni synttärilahjaksi. Eikös kolmekymmentä täyttäessä ole ihan sopivaa hommata itse itselleen joku lahjus, ettei ikäkriisi rassaa niin kovasti?

Positiivinen huomio - nyt ei käsivarret ole kuin ihan pikkiriikkisen arat tuosta ranteen yläpuolelta, eli siitä mihin tuo pieni kasikilon turistikuula aina tärähtää. Jee! Muualla käsivarsissa tuntuu sitten senkin edestä, mutta se on semmoista tervettä kipua ;).

Jumppateema jatkuu tänään illalla kansalaisopiston tuntien merkeissä.

Loppuun vielä tuotesuositus. Jos harrastaa hiusten kotivärjäystä, kannattaa ehdottomasti kokeilla Cutrinin kampaamosta saatavia hiusvärejä. Mä tykkään :). Hinta ei ole paha, ja laatu on varmasti parempi kuin markettimyrkyillä. Ja peittää myös ne harmaat...

4.5 tumma mahonki <3

Ja vielä meidän kohta 5v esikoisen näkemys Nightwishin Marco Hietalasta.

sunnuntai 29. tammikuuta 2012

Ihana talvipäivä

Nyt on monta päivää ollut ihanaa talvisäätä. Pakkasta piisaa (ja ensi viikolla sääennusteiden mukaan vielä enemmän) ja aurinko paistaa. Vihdoinkin kunnon talvikelit!

Lapset oli nyt viikonloppuna mummilassa yökylässä. Aamulla katsottiin miehen kanssa leffa (Columbiana - jos tykkäät toiminnasta niin suosittelen :). Leffan jälkeen lähdin mummilaan. Pakkasta -14 astetta.
Koivukuja.
Lähdimme äitini kanssa tekemään kävelylenkin.

Tuolta (metsästä) se (hirvi) tuli ja tuonne (pellolle) se meni.
Alkumatka käveltiin kylätietä pitkin, ja siitä käännyttiin metsätielle. Vähän matkaa metsätietä kuljettuamme ihmettelin takaa kuuluvaa ääntä, ihan kuin joku tulisi perässä. No koirahan siinä oli, äidin saksanpaimenkoira oli lähtenyt pihasta meidän peräämme. Minä kun ajattelin että se pysyisi pihassa, kun se jäi syömään ruokaansa kun me lähdettiin.

Etsi kuvasta koira :).
Tarkoitus oli siis kiertää ihan lenkki mutta käännyimme metsätien päässä takaisin. Lenkin kiertäen olisi joutunut menemään kaksi kertaa isosta tiestä yli (plus ratsastuskoulun ohi ja kahden talon pihan läpi), eikä koiralle tietenkään ollut hihnaa mukana. Melkein viiden kilsan lenkki siitä silti tuli.

Voiko tälle olla vihainen...? :)
Illan ohjelmaan kuului vielä tietysti Zumba. Liekö flunssa kaatanut ihmisiä petiin vai pakkanenko pelotti, mutta tunnilla oli paikalla vain noin puolet porukasta. Hiki tuli silti ja hauskaa oli :).

keskiviikko 18. tammikuuta 2012

Uudet pelit ja vehkeet

Vanha läppäri, miehen siskolta saatu HP sanoi työsopimuksen lopullisesti irti ja hyytyi pari viikkoa sitten. Onneksi koneella ei ollut mitään täysin korvaamatonta, toivon että jos kaikki kuvat eivät ole enää kameroiden muistikorteilla niin ne saisi sieltä vielä kaivettua esiin (en muista olenko poistanut kaikki kuvat muistikorteilta, ja olenko kuvannut niille uusia kuvia "vanhojen päälle"). Koneelta niitä ei kuitenkaan tainnut saada pois, kun ei konetohtorista ole kuulunut mitään - pitääkin kysellä. Musiikkia siellä oli lähinnä Zumba-levyiltä.

Nyt on siis kehissä uusi tietokone, HP Pavilion g7. Toivottavasti tämä on sitten pidempiaikainen kumppani. Hetki menee totutellessa tähän isompaan, 17" näyttöön.

Ja tietysti männäviikolla olisi ollut montakin postauksen aihetta mielessä, kun ei päässyt koneen ääreen. Ehkä ne jostain aivosolujen syövereistä löytyvät myöhemmin.

tiistai 10. tammikuuta 2012

Pekkaspäivä

Olis tämän päivän voinut huonomminkin viettää. Eilisen päivän olin sairauslomalla, ja illalla kun tuntui siltä että olo on vielä aika heikko, pyysin tämän päivän pekkasvapaaksi. No, olo on nyt onneksi jo aika normaali eli kävin tekemässä kolmen vartin kävelylenkin raikkaassa pakkassäässä. Ennen lähtöä tulin tarkistaneeksi sykemittarin asetukset - sinne oli jäänyt paino viime kesältä. Oikea energiankulutus on siis ollut vähän suurempi kuin mitä sykemittari on antanut lukemaa, mutta olkoot, tuskin niissä suurta eroa on eikä sillä ole juurikaan merkitystä, kun omaksi ilokseni olen niitä ylös Heiaheiaan laittanut. Parempi kuitenkin niin päin kuin että sykemittarin lukema olisi enemmän kuin todellinen kulutus.

Tänään alkaa sitten kansalaisopiston kevätlukukausi omien jumpparyhmieni osalta. Taidanpa laittaa jumppaajat tekemään kuntopiiriä muutamalla uudella liikkeellä :).

Katsotaan millainen olo on huomenna, josko olisi viikon ensimmäisen kahvakuulatreenin vuoro. Nyt pitäisi saada hommattua se kasikiloinen kisamallin kuula, olisi nostaminen mielekkäämpää...

Edit:// Tervetuloa uusi lukija :).

sunnuntai 8. tammikuuta 2012

Laattadieetti

Ihan kuin tässä ei olisi tullut sairastettua jo tarpeeksi, piti vielä mahataudin iskeä. Nyt alkaa elämä jo voittaa mutta aamulla oli vielä aika heikko olo. No, ensi viikolla sitten uudella innolla - jumpatkin alkaa tiistaina :). Tämän illan zumbaan jouduin pyytämään tuuraajan, onneksi se järjestyi.

tiistai 3. tammikuuta 2012

Tautia pukkaa. Taas.

Olen taas kipeänä. Kävin pari viikkoa ennen joulua työterveyshoitajan luona ja poskiontelotulehdushan sieltä löytyi. Sain antibioottikuurin, joka tuntuikin auttavan. Tänään töissä nenä alkoi yhtäkkiä vuotaa ja oikea silmä valui (ja valuu) vettä niin että työkaverit jo kysyivät että mikä oikein itkettää. Aika hieno taito muuten olisikin kyynelehtiä vain toisella silmällä ;)... Uusi käynti työterveydessä paljasti että poskiontelotulehdus on edelleen päällä - tai jos edellinen kuuri olikin auttanut, niin sitten tauti oli uusinut. Nyt sain penisilliinikuurin, katsotaan miten sekaisin se pistää mahan. Lupaavasti kipristelee jo, vaikka olen vasta yhden napin ottanut... Kaupasta ostin Gefilus-mehukeittoa, jospa siitä olisi edes vähän apua.

Sieluni silmin näen itseni siinä nenäsumutemainoksessa, missä se mies istuu toimistokopperossaan käytettyjen nenäliinojen ympäröimänä... Toivottavasti tämä hellittäisi nyt pian. Menee muuten kaikki alkuvuoden suunnitelmat aikalailla pieleen... Sitä paitsi sunnuntaina alkaa Zumba-kevätkausi.

Ja niistä alkuvuoden suunnitelmista sen verran, että mitään uudenvuoden lupauksiahan en tehnyt. Eilen töissä mietin kaikenlaisia juttuja (siinä kenkiä pakatessa on hyvin aikaa pohdiskella asioita) ja yksi asioista oli se, että haluan tehdä kahvakuulan nostamisesta säännöllisen liikunta/kuntoilu/treenausmuodon. Voisin siis tavoitella sataa treenikertaa tälle vuodelle - HeiaHeian kanssa suoritusten määrän seuraaminen on helppoa. Tämähän ei tee viikkoa kohti kuin kaksi kahvakuulatreeniä, noin karkeasti laskettuna. Jollekin viikolle jää vielä lupa lintsatakin ja nostaa vain kerran ;). Mutta haluaisin päästä aloittamaan tämän HETI enkä vaikka parin viikon päästä. Kerrankin kun tämmöisiä tavoitteita itselleni asetan niin tulee typerä tauti mikä meinaa laittaa asiat heti uusiksi.

Mutta eipä tässä kai auta muu kuin odottaa että olo on semmoinen että on järkevää alkaa kuntoilemaan.

sunnuntai 1. tammikuuta 2012

Viime vuoden viimeisimpiä ostoksia

Kävimme joulukuun puolessa välissä Lahdessa lahjaostoksilla (että mä kammoan sitä kun ihmiset höyrysi ennen joulua että pitää ehtiä ostoksille ja mitä pitää ostaa kellekin... ärh!) lapsille ostamassa toivomansa legot, kun ne sai Kärkkäiseltä paljon halvemmalla kuin muualta. Matkalla pysähdyimme Heinolan ABC:lla. Siinä ABC:lla on Kirjapörssin myymälä, jossa on kauhia määrä erilaisia kirjoja tosi edulliseen hintaan. Bongasin sieltä Shauna Reidin kirjan Dieettitytön huimat seikkailut joka perustuu samannimiseen blogiin. Blogia en ole koskaan lukenut koska se on englanniksi (lukeminen ehkä onnistuisi jos saisi rauhassa siihen keskittyä, mutta missä välissä ehtisin lukea monen vuoden blogikirjoitukset...), niinpä tartuin heti tilaisuuteen ja ostin kirjan hintaan 8,90 e. Aloittelin sen lukemista kotona ja luin loppuun anopin luona joulunpyhien aikaan. Tästä kirjasta oikeastaan sain itselleni vähän lisää motivaatiota syömisten tarkkailuun. Oli jotenkin lohduttavaa lukea painettua sanaa siitä, että jollain muulla on ollut paljon isompi lähtöpaino kuin itselläni, ja että unelmansa voi saavuttaa jos tarpeeksi sitä haluaa.
"Huippusuosittuun blogiin perustuva tosikertomus taistelusta kiloja vastaan.
23-vuotias australialainen Shauna Reid päättää tammikuussa 2001 kohdata viimein totuuden: hän painaa lähes 160 kiloa ja omistaa Australian suurimmat alushousut. Hän purkaa häpeän ja itseinhon tunteensa blogissaan, jonka hykerryttävän humoristinen tyyli koukuttaa yhä uusia lukijoita.
Ylipainoisista supersankareista on pulaa, mutta elämänmuutosprojektin edetessä Dieettityttö todella osoittaa sankaruutensa. Toukokuussa 2007 vaaka näyttää alle 80 kilon painoa, mutta vielä merkittävämpi muutos on tapahtunut sankarittaren mielessä."
Kirjasta innoituksen saaneena ostin itselleni perjantaina motivaatiohousut - harrastin joskus aikaisemmin tätä enemmänkin... Sovitin Tokmannilla alessa olleita Janina F-farkkuja ja päätin ostaa ne, vaikka housut ei ihan menneet kiinni. Pyörsin joskus tekemäni periaatepäätöksen etten osta Janina F-vaatteita ja marssin housujen kanssa kassalle. Niiden alkuperäinen hinta oli 29,90e, ja alennusten jälkeen maksoin niistä 2,25e. Ei paha hinta motivaatiohousuille ;). Tavoitteena on, että ne mahtuisi maaliskuussa synttäripäivänä jalkaan niin että niitä pystyy pitämäänkin. Katotaan kuin eukon käy. Tässä olis 12 viikkoa aikaa.