lauantai 10. heinäkuuta 2010

Keljutuslenkki

Kävimme tänään koko perheen voimin paikallisessa kahvilassa mehulla ja limpparilla. Siitä lähtiessämme huomasin viereisen kampaamon ikkunassa ZUMBAA-ilmoituksen. Kas, kaksi kertaa viikossa Mäntyharjun torilla, keskiviikkona ja - tadaa - lauantaina! Innostuin heti, sinne täytyy mennä. Ohjaajan nimi oli ihan outo, olettaisin että on kesäasukas. No, kun kello lähestyi kahta niin pakkasin reppuun juomapullon ja pyyhkeen, vedin lenkkarit jalkaan ja lähdin talsimaan kohti toria. Torilla oli vielä muutamia myyjiä jotka keräilivät kojujaan ja tavaroitaan pois. Kävin istumaan torin laidalla olevalle korokkeelle ja odottelin. Ja odottelin. Ja odottelin. Totesin siinä vaiheessa, kun zumbatunnin olisi pitänyt jo alkaa varttia aikaisemmin, että ei täällä mitään tänään ole. Kävelin ABC:lle, ja matkalla kävin vielä tarkistamassa sen ilmoituksen. Kyllä, ihan oikein muistin, lauantaina piti olla tunti klo 14.15-15.15. Kyllä keljutti. Kävin ABC:llä vessassa ja läksin lenkille. Napsautin sykemittarin päälle ja kiersin kolmen vartin lenkin, osin pururataa pitkin ja välillä hölkäten. Matkalta piti soittaa vähän reittiopastusta isältäni, kun en ole tuota pururadan osaa aikaisemmin mennyt. Pururadalla hölkkääminen oli paljon helpompaa kuin tuolla hiekkatiellä, taidanpa siis siirtää ainakin osan lenkeistä tuonne purtsin puolelle - ja se kun lähtee tuosta melkein meidän etupihalta, kun liikuntahalli ja urheilualue on tuossa ihan kivenheiton päässä.

Lenkin alkajaisiksi tein havainnon, etten saa kävelemällä sykettä nousemaan 110 bpm korkeammaksi. Niin kovaa taas en jaksa kävellä että syke nousisi, paitsi tietysti ylämäessä. Parin ensimmäisen hölkkäpätkän jälkeen (ja taas jaksoin vähän pidemmän matkan kuin viimeksi!) syke pysytteli sitten kävellessäkin 130 tuntumassa.

Ja se reppu. Ajattelin ensin ettei sen kanssa pysty hölkkäämään, vaikka painava se ei ollut kun mukana oli vesipullo ja pyyhe, mutta hyvinhän se onnistui :). Reppu on semmoinen toisen olan yli menevä, eli se mukavasti vähän heilui askelten tahdissa eikä hakannut selkää niinkuin tavallinen, kahdella olkahihnalla varustettu reppu. Voin siis hyvin ottaa lenkille juomista mukaan (ja kännykän ja avaimet) näillä lämpimämmillä säillä.

Seuraavan kerran kun minulla on käyntiä työterveyslääkärin luona, kysyn olisiko mahdollista päästä kuntotestiin. Olen tässä miettinyt liikuntatavoitteitani ja varttimaratoni on alkanut houkutella sen verran että haluaisin ensi kesänä osallistua Mikkeli Maratonin Kaihun vartille - juosten :).

Illalla mittasin taas rasvaprosentin. Oli se vähän pienentynyt edellisestä mittauksesta :).

1 kommentti:

  1. Minä kävin illalla/yöllä lenkillä ja laitoin pitkästä aikaa kävelylenkille sykemittarin ja totesin taas tuon saman. Sykkeet oli noin 106 ja jos alkoi oikein pinkomaan, mutta kävellen siis, niin sykkeen sai hetkeksi nousemaan yli 110, mutta kovalla työllä. Siihen vaan tarvitaan juoksuaskelia.

    Minäkin haluan jonnekin juoksutapahtumaan, joskus vielä. :)

    VastaaPoista