Nimittäin viime perjantai, jolloin lähdin ensimmäistä kertaa elämässäni ajamaan itse Helsingin keskustaan. Älkää kysykö miksi, mutta se on aina ollut jostain syystä semmoinen asia mitä olen vältellyt viimeiseen asti. Hartwall Arenalle olen kyllä ajanut autolla useammankin kerran...
Mutta kyllä tämmöisen syyn takia ottaa vaikka riskin tai pari ja lähtee itse etsimään autolle paikkaa sieltä vähän keskemmältä kaupunkia. Nimittäin Bon Jovin konsertti Olympistadionilla. Eikä kaduta. Sain nimittäin auton siihen Stadionin parkkipaikalle, onneksi.
Päivän aikana tuli käveltyäkin jokunen kilometri. Kävelimme siitä parkkipaikalta miehen kanssa ensin mutkan kautta keskustaan, Forumin kulmalla treffattiin
Ammin kanssa ja käytiin siiderillä jollain sikakalliilla terassilla (siellä siideri maksoi 1,60e enemmän kuin oman kylän kuppilassa - mutta eikös Hellsingissä kaikki ole muutenkin kalliimpaa ja hienompaa kuin täällä maalla ;)?). Forumissa kierrettiin kaikki mahdollisen putiikit missä oli lasten vaatteita, kun esikoinen sanoi haluavansa tuliaisiksi rokkipaidan. Itselleni löysin kyllä topin missä on teksti rock, mutta 4-vuotiaalle sopivaa paitaa ei löytynyt mistään - yhtä kokoa isommalle olisi kyllä sitten ollut jo valinnanvaraakin. Yhdestä matkamuistomyymälästä ostin sitten paidan missä hirvi ajaa moottoripyörällä (sekin oli kuulemma ihan rock ;) ja kuopus sai Muumi-paidan.
Sitten itse asiaan eli keikkaan. Lämppäreitä oli kaksi, hyvänä taustamusiikkina menivät ;). Bon Jovi asteli lavalle vähän klo 20 jälkeen, ilmeisesti sateisen sään takia keikan alkua oli vähän aikaistettu. Meillä oli istumapaikat E-katsomossa kaarteessa. Näkyvyys lavalle oli ihan ok, onneksi siellä oli se jättimäinen screeni. Konsertti itsessään oli jo elämys siinäkin suhteessa että olin ensimmäistä kertaa Olympiastadionilla, ja kaikkein parasta tässä tietenkin oli se että esiintymässä oli maailman paras bändi :).
Soittolistalta näkyy mitä biisejä bändi esitti - paras tuli tietenkin viimeisenä, eli Livin' On A Prayer. Oli kuulkaa aika hienon kuuloista kun noin 44 000 ihmistä lauloi mukana (veikkaan että ihan kaikki eivät olleet äänessä ;). Ja vikan biisin aikaan alkanut kaatosade ei kyllä latistanut tunnelmaa yhtään, melkein päinvastoin :). Harmi vaan että se vika biisi todellakin lopetti keikan, olisin kyllä viihtynyt siellä katsomossa vähän pidempäänkin...
 |
Kännykuva ja karmea laatu - mutta kyllä tästä kai jotain tolkkua saa ;). |
Olin muuten yllättynyt siitä, miten pieni tuo Stadion oikeasti onkaan. Telkkarissahan kaikki näyttää aina isommalta, ja esim. Hartwall Arenan kenttä on oikeasti tosi pieni. Olen ollut siellä muutaman kerran katsomassa ratsastusta (Helsinki International Horse Show'ssa). Kuvassa siis näyttää että lava on tositosi kaukana ja "jättiscreeni" tulitikkuaskin kokoinen, mutta oikeasti tuolta näki ihan hyvin. Sitten kun bändi seuraavan kerran esiintyy Suomessa, hommaan kyllä liput Golden Circleen eli melkein lavan eteen, maksoi mitä maksoi! Tunnelma tuolla kentällä oli kyllä varmasti ihan toinen kuin katsomossa.
Konsertin jälkeen löydettiin auto ja lähdettiin kohti Lahtea, missä olimme anopin luona yötä. En kyllä olisi jaksanut ajaa kotiin asti, väsytti ja vettä satoi. Lauantaiaamuna lähdettiin kotia kohti että voitiin sitten lähteä takaisin etelän suuntaan. Heinolassa oli Junnut jyrää-tapahtuma, missä oli esiintymässä Kengurumeininki ja Herra Heinämäen Lato-orkesteri. Kengurumeininki oli kyllä aikuisenkin mielestä hyvä, ja olipahan bändin pojissa äideillekin vähän silmäniloa ;). Heiniksen bändi veti myös hyvän keikan, lapsetkin olivat tyytyväisiä, etenkin esikoinen joka pääsi kokeilemaan Voimamies Horsman rumpuja! En ole ennen nähnyt lastani niin onnellisena kuin rumpukokeilun jälkeen :). Taitaa olla varsinainen musiikkimies tuo 4 vuotias, jos kuopuksessa on selvästi hevosmiehen elkeitä.