lauantai 3. syyskuuta 2011

Kahta en vaihda

Noniin, nyt yritän samaan aikaan tehdä kaurakakkuja (siskoni meni toukokuussa miehensä kanssa yllärinä naimisiin ja tänään pidetään pienet juhlat perheen ja lähimpien sukulaisten ja ystävien kesken - nyt teen pieniä herkkuja juhliin ettei vaan jää viimetippaan...) ja kirjoittaa tämän postauksen. Katsotaan montako pellillistä saan keksejä poltettua ;).

Eli otsikon mukaisesti, kahta en vaihda. Ensimmäinen on keinupohjakengät. En nimittäin uskonut löytäväni kenkiä, jotka jalassa pystyn oikeasti juoksemaan, selkä- ja penikkaongelmien takia. Tai no, aika hölkkävauhtistahan tuo minun menoni (vielä) on mutta kuitenkin :). Olen nyt tällä viikolla käynyt kaksi kertaa lenkillä niin että olen kävellyt ja hölkännyt vuorotellen. Ja tässä tulee se toinen jota en vaihda; Gymboss-intervalliajastin. Nämä kaksi lenkkiä on nyt mennyt tahdilla 3 min kävelyä - 1 min hölkkää. Ja tätä niin monta kertaa kuin tuolla n. 4 km:n lenkillä ehtii tehdä ;). Tuo intervalliajastin on aivan loistava apu, ei tarvitse kytätä kelloa eikä laskea sähköpylväiden välejä, odottaa vain piippausta ja kävelee ja hölkkää niiden mukaan.

Ensimmäinen lenkki keskiviikkona oli 4 km, kiersin rantapolkua pitkin eli suurin osa matkasta oli hiekkatietä. Eilen illalla lenkille lähtö venyi niin myöhään että oli jo aika pimeää, lähdin siis jalkakäytävää pitkin kirkonkylälle päin ja 17 minuutin kohdalla käännyin takaisin. Olisin kyllä tehnyt vähän pidemmän lenkin (eiliselle tuli pituutta 3,7 km) mutta piti ehtiä katsomaan True Bloodin 4. kauden toinen jakso - meillä siis näkyy Canal+Series :). Itse asiassa kotiin päin tuli puolisen minuuttia nopeammin kuin mitä menomatka sujui, vaikka takaisin päin tullessa oli se iso ylämäki mikä tietysti mennessä alamäki.

Mutta onpa vaan hyvä olo kun oikeasti pystyn ottamaan myös niitä juoksuaskelia. Nyt täytyy vaan pitää maltti mukana etten hanki itselleni taas penikkatautia...

Niin ja True Bloodista vielä sen verran, että Eric on edelleen ihku...

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti